Egg production in furnished cages

Abstract

In the European Union, conventional cages for laying hens will be faded out at the beginning of 2012. The rationale behind this is a public concern over animal welfare in egg production. As alternatives to conventional cages, the European Union Council Directive 1999/74/EC allows non-cage systems and enriched (furnished) cages. Layer performance, behavior, and welfare in differently sized furnished cages have been investigated quite widely during recent decades, but nutrition of hens in this production system has received less attention.

This thesis aims to compare production and feed intake of laying hens in furnished and conventional cages and to study the effects of different dietary treatments in these production systems, thus contributing to the general knowledge of furnished cages as an egg production system. A furnished cage model for 8 hens was compared with a 3-hen conventional cage.

Three consecutive experiments each studied one aspect of layer diet: The first experiment investigated the effects of dietary protein/energy ratio, the second dietary energy levels, and the third the effects of extra limestone supplementation. In addition, a fourth experiment evaluated the effects of perches on feed consumption and behavior of hens in furnished cages.

The dietary treatments in experiments 1 3 generally had similar effects in the two cage types. Thus, there was no evidence supporting a change in nutrient requirements for laying hens when conventional cages are replaced with small-group furnished cages. Moreover, the results from nutritional experiments conducted in conventional cages can be applied to small-group furnished cage systems.

These results support the view that production performance comparable with conventional cages can be achieved in furnished cages. All of the advantages of cages for bird welfare are sustained in the small-group furnished cages used here. In addition, frequent use of perches and nests implies a wider behavioral repertoire in furnished cages than in conventional cages. The increase observed in bone ash content may improve bird welfare in furnished cages.

The presence of perches diminished feed consumption during the prelaying period and enhanced the feed conversion ratio during the early laying period in furnished cages. However, as the presence or absence of perches in furnished cages had no significant effect on feed consumption after the prelaying period, the lower feed consumption observed in furnished cages than in conventional cages could be attributed to other factors, such as the presence of wood shavings or a nest box. The wider feed trough space per hen in conventional than in furnished cages may partly explain the higher feed consumption observed in conventional cages.

Euroopan unionin neuvoston antama direktiivi (1999/74/EY) määrittää munantuotantoon käytettävien kanojen suojelua koskevat vähimmäismääräykset. Direktiivi kieltää perinteisten varustelemattomien häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta. Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä, joita ovat lattia- ja kerroslattiakanalat, tai varustelluissa ns. virikehäkeissä. Muutoksia perustellaan eläinten hyvinvoinnin parantumisella.

Varustelluissa häkeissä on kanaa kohti enemmän tilaa kuin perinteisissä varustelemattomissa häkeissä. Lisäksi varustelluissa häkeissä kanojen käytettävissä on orret, munintapesä ja pehkualue. Varusteltuja häkkejä on kehitetty jo vuosikymmenten ajan, mutta kanojen ruokintaa ja ravinnontarvetta tässä tuotantomuodossa on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata varusteltuja ja perinteisiä häkkejä munantuotantomenetelminä, selvittää varustelluissa häkeissä pidettävien kanojen ravintoaineiden tarvetta sekä kanojen orren, munintapesän ja pehkualueen käyttöä varustelluissa häkeissä.

Kolmessa koko munintakauden kestävässä tutkimuksessa tutkittiin kussakin yhden ravintoaineen vaikutusta kanojen tuotantoon ja kuntoon kolmen kanan perinteisissä ja kahdeksan kanan varustelluissa häkeissä. Varustelluissa häkeissä seurattiin kanojen orsien, pesän ja pehkualueen käyttöä. Neljännessä tutkimuksessa selvitettiin orren vaikutusta kanojen rehunkulutukseen ja käyttäytymiseen varustelluissa häkeissä.

Koska tutkittujen rehujen vaikutukset olivat samansuuntaiset ja -suuruiset perinteisissä ja varustelluissa häkeissä, voidaan todeta, että kanojen nykyiset ruokintasuositukset pätevät myös varustelluissa häkeissä. Tulosten perusteella varustelluissa häkeissä voidaan saavuttaa perinteisten häkkien tuotantotaso. Tuotannon kannattavuuden kannalta tärkeä rehunmuuntosuhde eli rehunkulutus tuotettua munakiloa kohden oli tutkituissa häkkityypeissä sama. Orsien ja munintapesän runsas käyttö kertoo kanojen pystyvän toteuttamaan tiettyjä lajinmukaisia käyttäytymismalleja varustelluissa häkeissä. Varustelluissa häkeissä havaittu parempi luuston mineralisoituminen tukee myös oletusta kanojen parantuneesta hyvinvoinnista.