Pakasaivon rotkojärvi on mannerjäätikön sulamisvesien puhdistama kallioperän murroslaakso.
Runsaan kilometrin mittaisen järven pohjoispää on Suomen suurin hiidenkirnu - lisänimeltään Lapin Helvetti.

Pakasaivossa on vettä ainakin 60 metriä, ja ympäröivien pahtaseinien kanssa (50-70m) kirnun syvyydeksi tulee jopa 130 metriä.

Lapin vesi- ja ympäristöpiirin tutkimusten mukaan Pakasaivo on ilmeisesti nk. meromiktinen järvi, jossa pohja- ja pintavedet eivät koskaan sekoitu keskenään. Meromiktiseltä järveltä puuttuu siis veden syys- ja kevätkierto. Tällaiset järvet ovat Suomessa todella harvinaisia.

Pakasaivossa harppauskerros on 12,5 metrin syvyydellä. Sen alla vesi on hapetonta ja rikkivetypitoisuus kohoaa voimakkaasti. Rikkivetyvedessä säilyvät muuttumattomina kaikki Pakasaivoon vuosituhansien aikana mahdollisesti uponneet veneet ja esineet.

Pakajärven salo olikin sitten Suikkien kotoinen erämaa ja syntymäseutu, keskellä "Suikkien palasta", ---Täällä jo ikimuistoisina aikoina olivat entiset äijät ja äijien äijätkin asustaneet kunnioittaen ja kummastellen katselleet komeaa Paka- saivojärveä ja käyneet Pakasaivon takana kankaalla suurta Seitapahtaa palvomassa.---
Kaikissa saivojärvissä asustaa vesikansaa, veden haltijaväkeä, joka näkymätönnä elää järvissä, mutta useasti kyllä näyttäytyykin maan ihmisille."
(Samuli Paulaharju, 1922)

Pakasaivosta n. kilometri länteen, Pakajärven rannalla, on kaunis jyrkkäreunainen tieva eli harju, joka on laeltaan vain 1,5 m levyinen.

Metsähallitus on rakentanut Pakasaivon rannalle puolikodan matkailijoiden taukopaikaksi. Pysäköintialueen vieressä on suuri hirsikota, johon mahtuu kerralla useita kymmeniä ihmisiä. Pakasaivontien varressa sijaitseva Valkeajoen leimauskämppä on entisöity muistuttamaan vanhoista savotta-ajoista.

Pakasaivoon on Äkäslompolosta n. 25 km. Sinne pääsee Hannukaisilta lähtevää tietä pitkin.

Lähde: Ylläksen kairoilta, Metsähallitus 1991